Fluoria vai ei

Perheen nuorimmaisen hammastarkastus lähenee ja hän itse kysyi onko pakko suostua siihen oksettavan makuiseen tahnaan, jota hammaslääkäri levittää hampaiden pinnalle tarkastuksen jälkeen. Hyvä kysymys! Olen lasten kanssa välillä kieltänyt fluorilakan laiton ja toisinaan ollaan menty hammaslääkäristä kiireen vilkkaa kotiin pesemään möhnä pois. Ajattelin vähän lueskella taustoja fluorista, jotta osaisin suhtautua lähestyvään käyntiin. 

Sekä hammastahnoissa, että tuossa hammaslääkärin lakassa, käytetään natriumfluoridia. Idea siinä on se, että fluori tekee kemiallisen sidoksen hammasluun pintakerroksen kalsiumin ja fosforin kanssa ja sitten vastustaa kariesbakteerien sitoutumista ja vaikutusta hampaan pinnassa. Kuulostaa kyllä hyvältä, mutta samalla mielessä pyörii näkemäni vanhat mainokset tehokkaasta hyönteismyrkystä...

 

Natriumfluoridin historia alkaakin sen käytöstä hyönteismyrkkynä 1800 luvun lopulla. Se on hyvin toksinen kaikille kasveille ja eläimille. 

 

Nieltynä fluori muuttuu vatsahappojen vaikutuksesta fluorivetyhapoksi (HF) joka arsyttää ja syövyttää ruuansulatuskanavaa.  Fluorivetyhappo imeytyy vatsasta elimistöön diffuusion kautta yhtä helposti kuin vesi. Elimistössä fluori kelatoituu kalsiumin ja magnesiumin kanssa synnyttäen kalsium ja magnesium vajetta kehossa. Veronkiertoon päästyään fluori leviää helposti kaikkialle kehoon. Osa siitä erittyy virtsan kautta pois, mutta suurin osa varastoituu kehon kalsiumrikkaisiin osiin. Lapsilla jopa 90% fluorista kertyy kehoon ja aikuisilla noin 60% (1). (2)

 

Fluoria saamme luontaisesti pieniä määriä ruuasta ja juomavedestä. Suomessakin on alueita, joissa fluoria on juomavedessä haitallisia määriä. Fluorin haitallisten terveysvaikutusten lista on pitkä. Kaikkia vaikutuksia ei voi mitenkään ottaa tässä esille, mutta mainitaan muutamia.

Ruuansulatuskanava:

Nieltynä fluori muuttuu vatsahappojen vaikutuksesta fluorivetyhapoksi ja arsyttää ja syövyttää ruuansulatuskanavaa. Tähän vaikutukseen perustuu sen käyttö hyönteisten torjunnassa. Fluorin on todettu vaurioittavan vatsan limakalvoja jo hyvin pienellä eli 3 mg kerta-annoksella (vetailun vuoksi: hammaslääkärin sivelemä kerta-annos fluorilakkaa aikuisilla sisältää 22,6 mg fluoria). (3)

Keskushermosto:

Yli 300 tieteellistä tutkimusta on tullut siihen tulokseen, että fluori vauriouttaa aivoja eli on neurotoksiini ja siinä samalla laskee älykkyysosamäärää (4). Fluori aiheuttaa keskuhermostossa sekä rakenteellisia että toiminnallisia vaurioita. Fluori läpäiseen veri-aivoesteen ja kerääntyy sitten neuroneihin aiheuttaen solumuutoksia ja häiriten solun toimintaa. Lisäksi se mm. häritsee hermovälittäjäaineiden metaboliaa ja neuronien energiaaineenvaihduntaa. Fluori aiheuttaa myös hapetusstressiä ja tulehdusta keskushermostossa, mistä seuraa hermoston rappeutumista. Seurauksena on pysyviä aivorakenteen vaurioita, heikentynyttä oppimiskykyä, muistihäiriöitä ja käytösongelmia. (1)

Kilpirauhanen:

Fluori on jodin antagonisti ja siten estää jodin normaalia sitoutumista kilpirauhaseen aiheuttaen siten kilpirauhasen vajaatoimintaa (5). Fluoria on käytetty lääkkeenä kilpirauhasen liikatoimintaan, se kertoo paljon...

 

Sokeriaineenvaihdunta:

Fluorialtistus nostaa verensokeria ja heikentää glukoositoleranssia. Mekanismi ei ole vielä täysin selvä, mutta sillä on tekemistä insuliinin kanssa. Tutkimuksissa on havaittu fluorin vaikuttavan sekä kehon insuliinin tuotantoon, että solujen herkkyyteen insuliinille. (6)

 

Ja lista jatkuu... Voit lukea itse lisää mm. täältä: http://fluoridealert.org/

 


Jos palataan vielä siihen alkuperäiseen kysymykseen: antaako lääkärin käsitellä lapsen hampaan fluorilla? Yhden tutkimuksen mukaan lapset nielevät käsittelyn yhteydessä keskimäärän 7,7 mg fluoria ja kotimatkalla tapahtuva oksentelu on hyvin tyypillistä (7). Tutkijat totesivatkin, että fluoraus on kaikista vaarallisin fluorin lähde. Jopa aikuisilla vain 3 mg altistus riitti edellä mainitun tutkimuksen mukaan vatsan limakalvovaurioon.

 

Tässä vaiheessa totesin fluorauksen olevan vähintäänkin kyseenalaista puuhaa ja ajattelin kieltää lapseni hampaiden lakkauksen ainakin tällä kertaa.

 

Hammastahnat meillä ovatkin olleet fluorittomia jo pitkään. Kaapista löytyy yleensä Weledan suolahammastahna, Forever Bright sekä Urtekramin tai Weledan lastenhammastahna joita sitten kukin käyttää oman mieltymyksensä mukaan.  

Ja jatkossakin mennään tällä!

 


(No ei se näin yksinkertaista tietysti ole. Tunnustan, että teinimme kaapista löytyy Pepsodenttiä... 14 vuoden fluorittoman alun jälkeen hän päätyi tähän ratkaisuun. Pitääpä pyytää häntäkin lukemaan tämä kirjoitus ja katsotaan mitä tapahtuu...)

 

Sari


Viittaukset:

1. Dec K, Łukomska A, Maciejewska D, Jakubczyk K, Baranowska-Bosiacka I, Chlubek D, Wąsik A, Gutowska I. (2016) The Influence of Fluorine on the Disturbances of Homeostasis in the Central Nervous System. Biol Trace Elem Res. 2016 Oct 27

2.  Barbiera o.,  Arreola-Mendoza L. ja  Del Razoa L.M. (2010). Molecular mechanisms of fluoride toxicity. Chemic Biological Interactions, 188 (2010) 319-333 

3. Spak CJ, et al. (1990). Studies of human gastric mucosa after application of 0.42% fluoride gel. Journal of Dental Research 69:426-9.

4. Choi A.L, Sun G, Zhang T, ja Grandjean P. (2012). Developmental Fluoride Neurotoxicity: A Systematic Review and Meta-Analysis. Environ Health Perspect. 2012 Oct; 120(10): 1362–1368.

5. Selim AO, Abd El-Haleem MR, Ibrahim IH. (2012). Effect of sodium fluoride on the

thyroid gland of growing male albino rats: histological and biochemical study. Egyptian Journal of Histology 35(3): 470-482.

6. National Research Council. (2006). Fluoride in Drinking Water:  A Scientific Review of EPA's standards. 530 pages 

7. Johnston DW. (1994). Current status of professionally applied topical fluorides. Community Dent Oral Epidemiol. 22(3):159-63

Write a comment

Comments: 10
  • #1

    Katriina (Saturday, 19 November 2016 10:18)

    Tähän lisäisin, että fluorilakka sisältää hartsia, joka voi olla hyvin allergisoivaa. Samaa ainetta on tosin esim. purukumissa, painomusteessa, liimoissa, teipeissä, ripsivärissä...

  • #2

    Riikka (Tuesday, 22 November 2016 10:06)

    Akateemisen koulutuksen saaneeksi ihmiseksi kirjoituksesi on käsittämättömän puolueellista ja perustuu puhtaasti siihen että uskot vain lähteisiin jotka tukevat omaa virheelliseen päättelyyn perustuvaa käsitystäsi fluorin haitoista. Me suun terveydenhoidon ammattilaiset joudumme jatkuvasti vastaanotoilla oikomaan näitä netistä omaksuttuja harhaluuloja, jotka aiheuttavat muuten mm. monille äideille täysin tarpeetonta ahdistusta lasten fluorille "altistumisesta". Toisin kuin tunnut kuvittelevan, fluoritahnan käyttösuositus perustuu tieteelliseen näyttöön, eikä kiinalaisten fluorialtistusta käsittelevää julkaisua voi mitenkään soveltaa Suomeen, jossa vesijohdosta tulevan juomaveden luonnollinen fluoripitoisuus voi olla niin alhainen, että lisäfluorin saanti hammastahnasta on karieksen ehkäisyn kannalta suositeltavaa varsinkin lapsille. Vain muutamilla alueilla Suomessa (mm. Satakunnassa) voi olla rapakivialueita joissa juomaveden fluoripitoisuus ylittää sallitun maksimin (1,5 mg/l), jolloin lisäfluoria (=tahnaa) ei suositella alle 6-vuotiaille lapsille hammasfluoroosiriskin takia. Mikäli juomavesi tulee omasta kaivosta, tulisi sen laatu tutkituttaa muunkin kuin fluoripitoisuuden tarkistamiseksi (mm. radon). Väitteillesi terveellisten raja-arvojen puitteissa (esim. juomavesi max 1,5mg/l) tapahtuvan fluorialtistuksen aiheuttamista neurologisista häiriöistä ei löyty uskottavaa tieteellistä näyttöä.

    Katriinalle: hartsia on vihlonnan hoitoon ja ehkäisyyn käytettävässä Bifluorid-fluorilakassa, mutta ei perinteisessä keltaisessa Duraphat-lakassa jota perinteisesti käytetään karieksen ehkäisyyn.

    Mikäli väitteet fluorin haitallisuudesta mietityttävät, suosittelisin tutustumaan mm. seuraaviin lähteisiin ja muiden julkaisujen osalta jatkossa tarkistamaan ihan ensiksi, minkä suuruisille fluoripitoisuuksille altistus on tapahtunut:

    www.who.int/entity/water_sanitation_health/publications/fluoride-in-drinking-water/en/

    http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50078

    http://www.gtk.fi/_system/print.html?from=/_system/PressReleases/news_0296.html

    https://www.sciencebasedmedicine.org/antifluoridation-bad-science/

  • #3

    Emmi (Tuesday, 22 November 2016 10:31)

    Olisi mielenkiintoista kuulla onko lapsillasi reikiä/alkaviareikiä hampaissa? Entäs sinulla?

  • #4

    Sari (Tuesday, 22 November 2016 11:11)

    Riikka,

    Huomasitkin varmaan kirjoituksestani, että en kiistä fluorin hyötyjä. Kirjoitin: ”fluori tekee kemiallisen sidoksen hammasluun pintakerroksen kalsiumin ja fosforin kanssa ja sitten vastustaa kariesbakteerien sitoutumista ja vaikutusta hampaan pinnassa”. Näihin hyötyihinhän fluorin käytön suositus perustuu.

    Asia olisikin yksinkertainen, jos fluorilla ei olisi myös niitä haitallisia terveysvaikutuksia. Huomasit varmaan myös sen, että olin linkittänyt geologisen tutkimuslaitoksen kartan (http://tupa.gtk.fi/kartta/erikoiskartta/ek_086.pdf), josta näkee että fluoria löytyy kaivovedestä Satakunnan lisäksi myös kaakkois-Suomesta ja Ahvenanmaalta. Juomavedessä sallittu määrä on 1,5 mg/l, mitä suuremmilla määrillä tosiaan näkyy jo ensimmäiset haittavaikutukset (hammasfluoroosi).

    Yhtenä lähteenä käyttämäni National Research Councilin tekemä selvitys fluorin terveysvaikutuksista on mielestäni luotettava ja puolueeton yhteenveto. Siinä oikeastaan kaikkien terveysvaikutusten osalta todettiin, että on koska haitallisista terveysvaikutuksista on näyttöä, tulee fluorin terveysvaikutuksia tutkia tarkemmin. Kyseessä on siis Yhdysvaltojen ympäristöviranomaisen tilaama selvitys yksityiseltä ja riippumattomalta tutkimuslaitokselta. Olenko siis puolueellinen jos viittaan puolueettoman erittäin arvostetun tahon selvitykseen asiasta? Yhtä lähdeviittausta lukuunottamatta, muutkin olivat review artikkeleita, joissa aiheeseen liittyviä tutkimuksia on käyty läpi laajasti.

    Halusinkin kirjoituksellani avata ajatuksia henkilökohtaiselle riskinarvioinnille, ovatko mahdollisesti saamani hyödyt riittävän suuria mahdolliseen terveysriskiin nähden? Jokainen lukija on vapaa tekemään omat johtopäätöksensä siitä haluaako käyttää fluoria vaiko ei.

    Lisäksi kariesta vastaan voidaan "taistella" muillakin keinoilla kuin fluorilla. Siitäkin löytyy tutkimuksia...

  • #5

    Sari (Tuesday, 22 November 2016 11:31)

    Emmi:

    Minulla on ollut elämäni aikana (46 v.) yksi alkava reikä. Lapsista yksi on kaltaiseni eli hampaat ovat hyvät, yhdellä muutama alkava reikä ja täysi-ikäisellä lapsella juuri paikattu kaksi reikää (on ollut 2 vuotta pois tahnoiltani ja käyttänyt nyt käsitääkseni fluoritahnaa).

    Oman kokemuksen mukaan, alkavia reikiä pystyy hoitamaan myös fluorittomilla tahnoilla, hyvällä suuhygienialla ja ravitsemuksella. Kokonaisuuteen vaikuttaa niin monta tekijää, myös genetiikka. Enkä usko, että pelkällä tahnan valinnalla pelastetaan tilannetta jos reikiintyminen on alkanut :)

  • #6

    Tanja (Tuesday, 22 November 2016 11:42)

    Teillä ei myöskään varma juodaan maitoa, koska "myöhemmässä aikuisiässä" se saattaa olla yksi syyllinen aikuisdiabetekseen...

  • #7

    Sari (Tuesday, 22 November 2016 13:01)

    Tanja:

    On aika tylsää, että lähdet julkisesti arvailemaan mitä kotonamme tapahtuu ja mitä ei. Mutta sinulle tiedoksi, että kyllä meillä juodaan maitoa...

  • #8

    Ersi (Wednesday, 23 November 2016 13:10)

    "Lisäksi kariesta vastaan voidaan "taistella" muillakin keinoilla kuin fluorilla. Siitäkin löytyy tutkimuksia..."

    No siinä olet kyllä täysin oikeassa. Melko harvoilla aikuisilla ja vielä harvemmilla lapsilla vain tuntuu olevan terveellinen, säännöllinen ravitsemus ja hampaiden mekaaninen puhdistus (harjaus+välien puhdistus) niin hyvin hallinnassa, että ne yksin riittäisivät ehkäisemään kariesta.

  • #9

    Niilo (Saturday, 28 April 2018 10:36)

    Ensiksi haluan kiittää, että sinulle on tullut edes mieleen käyttää lähteitä! Monet kaltaisesi eivät viitsi etsiä edes huonoja lähteitä. Tässä kuitenkin on sinulle kuitenkin muutama vinkki. Tarkastin yhden lähteesi, joka sisäsi "tutkimuksen" mahan limakalvon muutoksista. Kyllä tutkimus on oikea, kyllä se on julkaistu mm. Pubmed. Siihen se sitten päättyykin. Tässä ote tutkimuksen abstraktista "The present study clearly shows that a treatment with a F gel of rather low F concentration may result in injuries to the gastric mucosa." Tästä voi nokkelasti päätellä, että tutkimus tukee väitteitäsi. Kuitenkin tutkimuksia pitäisi arvioida hieman tarkemmin. Esim. Pubmedistä löytyy tutkimus, jossa koirien laihdutuslääke toimii. Tämä oli tehty 6 koiralla ja samalla syöttäen vähäkalorista ruokaa.... Ymmärtänet ongelman. Sama koskee tätä fluoritutkimusta. Tässä ote kohdasta methods "Ten healthy subjects volunteered to participate after giving their informed consent." Tämä lähteenäsi käyttämäsi "tutkimus" on tehty 10 ihmisellä, joista 7 sai oireita. Jos tätä tarkastelee tilastotieteiden menetelmiä käyttäen, niin tilastollista merkittävyyttä ei saa aikaan. Kaikki tutkimukset eivät todista mitään. Sen sijaan fluorin hyödyistä löytyy kyllä tutkimuksia, joissa n=tuhansia eikä 10...

  • #10

    Tiri (Sunday, 29 April 2018 19:44)

    Kiitos hyvästä kirjoituksesta!

Tarinoita elämästä


Jaa tämä sivusto:

Seuraa Facebookissa