Syntyvätkö tulevaisuuden yhteisöt Suomessa?

Kirjoituksissamme on siellä täällä tullut viitattua kaikkeen muuhun mukavaan tekemiseen ja ajattelimme, että kerrotaanpa viimeinkin jotain niistäkin. Meillä molemmilla on suurena, elämän mittaisena projektina tulevaisuuden hyvinvointiyhteisöjen rakentaminen! Iso projekti, josta on haastavaa kertoa lyhyesti.

Aloitetaan tämä tarina vaikka sillä, että katsomme ympärillemme ja mietimme hetken, millaisessa maailmassa elämme? Entinen hyvinvointiyhteiskunta on hyvää vauhtia murtumassa ja on jo monelta osin hajonnutkin. Sanovat, että Suomessakin on rahaa enemmän kuin koskaan, mutta silti leipäjonot kasvavat, yhteiskunnan hoitamat palvelut yksityistetään, tukia leikataan ja työttömiä ja syrjäytyneitä on enemmän kuin koskaan. Se raha näyttää olevan ihan jossain muualla kun tavallisen ihmisen käsissä.

 

Yhteiskunnallisista ongelmista ei tässä sen enempää, niistä kuulee riittämiin kaikkialla muualla. Jokainen meistä näkee ja kokee tilanteen omasta lähtökohdastaan, samoin kuin sen mihin maailma on menossa. Todettakoon kuitenkin se, että suuri syy rakenteiden horjumiseen lienee talouden tunkeutuminen kaikkiin elämän osa-alueisiin, myös niihin joihin sen ei tulisi vaikuttaa. Rikkoutuneiden ja vääristyneiden rakenteiden muuttaminen täältä ruohonjuuritasolta käsin on mahdoton tehtävä. Se mitä me ihmiset voimme tehdä, on synnyttää uutta ja tervettä maailmaa nykyisen rinnalle.

Millainen toimiva yhteiskunta sitten olisi? Varmaa vastausta siihen ei ole, mutta asiaa voi lähestyä miettimällä vaikka millaisia tarpeita meillä ihmisillä on ja miten nämä tarpeet voidaan tyydyttää. Inhimilliset tarpeet voidaan yksinkertaisimmillaan jakaa fyysisiin, henkisiin ja sosiaalisiin.

Fyysiset tarpeet

Fyysiset tarpeet liittyvät elossapysymiseen, ruokaan, vaatteisiin, kattoon pään päällä jne. Näiden tarpeiden tyydyttämiseen liittyy tuottamista, välittämistä ja kuluttamista eli taloutta. Tämä on sitä taloutta aidoimmillaan. Pitää muistaa, että aina käyttäessämme jotain hyödykettä on se jostain muualta pois, tavalla tai toisella. Siksi taloudellista toimintaa tulee ohjata luottamus ja arvostus toisia kohtaan, ei oman edun tai voiton tavoittelu. Saman kunnioituksen tulee koskea tietysti myös luonnonvaroja, joita hyödynnämme. Jo tuosta luottamuksen tarpeesta johtuen, talouden tulisi olla mahdollisimman paikallista. Ihmisten taloudellisten valintojen ja elämäntavan keskittäminen mahdollisimman paljon paikalliseen toimintaan saa luottamuksen lisäksi väistämättä aikaan myös siirtymää kilpailusta yhteistyöhön. Paikallistalouden etuihin kuuluu myös rahan jääminen paikalliseen kiertoon.  

henkiset tarpeet

Henkisiä tarpeita tyydyttäessään ihminen kääntyy itseensä, omaan sisäisyyteensä. Nämä omat hetket ovat välttämättömiä yksilön oman kasvun ja itsensä kehittämisen kannalta. Ne voivat olla vaikka henkistä tutkiskelua, taiteesta nauttimista tai opiskelua. Tähän ihmisellä tulee olla vapaus eikä henkistä elämää saisi ohjata ulkoa päin. Esimerkiksi talouden alueelta ei voida tulla sanomaan mitä tutkijan pitää tutkia tai mille aloille ihmisten tulee kouluttautua ja miten. Valtio, joka vapautti hengenelämän kirkon monopolista, ei ole myöskään enää oikeutettu puuttumaan tähän ihmisen vapauden alueeseen, omaan kehitykseen kohti ilmaisuvoimaista yksilöllisyyttä. Vapauden lahja yhteiskunnalle on yksilöiden kehitys ja kehityksen myötä syntyvät ne aidot innovaatiot.

 

Tekniset oivallukset eivät ole ainoa tulevaisuutta luova henkinen pääoma, vaan kaikki omaehtoinen ja elävä taiteellinen ja kulttuurinen elämä ovat sitä yhtä lailla. Näin yksilölle taattava yksityinen vapaus, muuttuu sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvasti, kenties vahvimmin rakentavaksi voimaksi.

sosiaalisuus

Toimivan sosiaalisuuden ydin on yhteiskunnallisen elämän alue, jossa yksilöt kohtaavat tasavertaisina ja tasa-arvoisina ja jossa he kuuntelevat toisia ja tulevat kuulluksi. Tämä oikeuselämäksi kutsuttu elämän alue on se, jossa yhdessä määritellään suoran demokratian menetelmin ne periaatteet ja reunaehdot, jotka vastaavat yhteisön yhteistä oikeustajua ja ovat oikeudenmukaisia kaikkia kohtaan. Näillä yhteisillä päätöksillä rajoitetaan talouselämän alueelta nousevia ahneuden impulsseja ja resurssien väärinkäyttöä. Toisaalta päätöksillä on suojeltava henkisen elämän ja itsensä kehittämisen tarpeen puolelta nousevia yksilöllisiä kehitysvoimia, joiden vapaa kehittyminen on kuitenkin yhä tärkeämpää yksilön hyvinvoinnille.

 

Oikeudenmukaisuuden toteuttaminen on tasapainottava voima sosiaalisessa elämässä. Sen varsinainen ydin: ihmisten yleisestä ihmisarvosta nousevan tasa-arvoisuuden tulee näkyä kaikissa kohtaamisissa, keskusteluissa ja päätöksenteossa, jotka tapahtuvat tällä oikeuden alueella.  

Me teemme tien, jota kuljemme”

 

Yhteiskunnan jäsentäminen kolmeen osioon ja näiden osa-alueiden yhteen sovittaminen on mielenkiintoinen tehtävä. Tällaisen rakenteen todellinen testaaminen tapahtuu vasta käytännössä ja se on aloitettava pienehköllä kokeilulla, rakentamalla omavarainen kehittyvän sosiaalisuuden yhteiskunnallinen alkusolu, esimerkki, jota kutsumme hyvinvointiyhteisöksi. Romuttuva valtion takaama hyvinvointi on korvattava ihmisten omalla vastuunkannolla toistensa hyvinvoinnista.

 

Tämän tulevaisuuden kokeilun taustatyötä on tehty vuodesta 2014 Uusruukki-nimellä toimivassa ryhmässä. Tie on kuitenkin vasta alussa. Mistä silloin lähdetään liikkeelle? Ajatus muuntuu tunteen tuoman voiman kautta tahdonvoimaksi, haluksi muuttaa maailmaa. Tämä vaatii pääomaa, resursseja. Ensimmäiseksi me tarvitsemme taloudellisen työkalun. Sen on kuitenkin oltava muodoltaan tulevaisuudesta otettu, jotta se voi sitä luoda. Me haluamme tehdä yhdessä, palvella toisiamme ja samalla omalla toiminnallamme ja elämällämme pyrkiä luomaan säästöä, kertyvää pääomaa. Tätä tarkoitusta palvelee parhaiten nykyisistä yritysmuodoista osuuskunta. Osuuskunta Uusruukki perustettiin 12.12.2016 ja nyt käytännön tekeminen voi alkaa.

Mitä Uusruukki sitten osuuskuntana tekee?

Uusruukki lähtee liikkeelle pienestä, mutta suurin tavoittein, taloudellisen toiminnan eettistä puhtautta ja päämäärän kirkkautta vaalien. Uskomme, että luodessamme yhteistyötaloutta, osittain taloudellisin tavoittein, osittain yleishyödyllisin ja palvelevin yksiköin, voimamme kasvavat ja voimme liittää joukkoomme uusia osaajia, uusia ihmisiä upeine ideoineen. 

 

Tavoitteemme on saada toiminta käyntiin joukkorahoituksen voimin, jolloin asiasta kiinnostuneet ihmiset kantavat tämän impulssin käynnistävän voiman. Me vältämme ulkopuolista velkaa ja yhteiskunnallista riippuvuutta viimeiseen asti, vähitellen ponnistellen yhä suurempaan itsenäisyyteen. Osuuskunta on olemukseltaan poikkeuksellinen siinäkin, että meillä on sekä taloudellisia, että yleishyödyllisiä tulosyksiköitä osuuskunnan sisällä. Myös taloudellisesti tavoitteellisetkin yksiköt palvelevat yleishyödyllistä päämäärää, joka on nimenomaan luoda pääomia ja resursseja hyvinvointiyhteisöjen mahdollistamiseen. Maan hankkimiseen, rakentamiseen, kouluttamiseen, uuden luomiseen. Teemme nyt työtä voidaksemme luoda ja tukea kaikkea olemassa olevaa ja syntyvää tervettä rakennetta. Samalla me koko ajan luomme sitä veljellisestä lähtökohdasta ponnistavalla taloudellisella liikkeellä.

 

Millaisilla toiminnoilla sitten lähdemme liikkeelle? Siitä lisää myöhemmin...

 

Meihin voi ottaa yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen uusruukki@gmail.com. Voit liittyä myös Facebook ryhmään Uusruukki – hyvinvointiyhteisö

 

Sari ja Timo

 

Write a comment

Comments: 1
  • #1

    Palmira Godwin (Wednesday, 01 February 2017 19:13)


    I got this site from my friend who shared with me about this website and at the moment this time I am visiting this website and reading very informative articles at this place.

Tarinoita elämästä


Jaa tämä sivusto:

Seuraa Facebookissa