Eka kerta ja sen kunniaksi Pavlovaa

 

Meillä oli sunnuntaina tuote-esittelyiltamat. Ihan ensimmäistä kertaa. Tuntuu olevan sellainen vuodenaika ja ilmasto, että ihmisillä on elämä kiitettävän levällään. Me elimme leveesti melkein keskenämme Sepon ja Eijan kanssa, jotka meitä tulivat kouluttamaan Aloe Veran ihmeellisen maailman esittelemiseen.

 

Monilla oli esteitä ja muita menoja, mutta tupamme täyttivät sitten ihastuttava naapuriperheemme, kolmen iloa hehkuvan lapsensa ja kahden kiinnostuneen vanhemman voimin. Elämä oli hetkessä taas leveetä, laveeta ja eläväistä. Joimme aloe veraa, rasvailimme känsiä ja käsiä, kovettumia ja kivettymiä, keskustelimme kokemuksista ja käsityksistä. Olimme aivan niin kuin ihmiset, kohtasimme, koimme.

 

Minulla ei taida olla mitään vaikeuksia tällaisessa myymisessä enää, kun ei yhtään tuntunut myymiseltä, ainakaan minusta, toivottavasti ei kenestäkään muustakaan.

 

 

No, ei me kyllä mitään myytykään, mutta siitä huolimatta ilta oli täynnä iloa ja yhdessäoloa. Ja koulutuksen ja tunnelman luomisen, tuotetietämyksen, monen tärkeän asian kannalta ilta oli tärkeä ja tarpeellinen. Tätä työtä on ihana tehdä ilman odotuksia: määrätietoisesti ja sitoutuneesti, jopa tavoitteellisesti, mutta tulosten on annettava tulla vapaasti, luonnollisesti, omaan tahtiinsa ja pakottamatta.

 

 

Jos ihan tarkkoja ollaan, niin kutsuessamme ihmisiä myimme kyllä jonkin verran ihmisille, jotka nyt eivät vain päässeet tulemaan. Paljonko? Se on liikesalaisuus, tässä vaiheessa. Tuskin se myynti suurtakaan kateutta herättää. Vähemmän kuin Nestlé, kuitenkin.

Paljonko tavalliselle ihmiselle tarjotaan mahdollisuuksia, siis todellisia mahdollisuuksia parempaan elämään, hyvinvointiin, elinkeinoon? Mielestäni niitä tarjotaan vähän ja yhä vähemmän. Minä haluan katsoa tämän kortin, jossa voi aloittaa hyvien, valmiiden tuotteiden parissa riskittömästi oman liiketoiminnan, jonka menestys on lähinnä omasta viitsimisestäni kiinni.

Oman kokemukseni mukaan olen aina vain uudelleen palannut näiden tuotteiden pariin, joten kuvittelen ihan tosissani, että niiden täytyy kiinnostaa monia muitakin. Ja kyllähän ne kiinnostavatkin:

 

Forever toimii maailman johtavana aloe veran myyjänä yli 150:ssä maassa kohta neljänkymmenen vuoden työn tuloksena. Tätä työtä teemme me tavalliset ihmiset, jotka näitä tuotteita käyttävät ja toisilleen suosittelevat.

Joimme me kahvitkin. Todella usein, kuten nytkin, törmäsimme hieman sokerinvastaiseen ilmapiriin, mikä on tietysti ihan ymmärrettävää ja perusteltuakin. Sarin tekemä pilvenkevyt pavlova kuitenkin sulatti sydämet tähän pikkusyntiin… Ole hyvä, Sari:

Timo

 

Tuo tarkoittaa ilmesti, että minulla on lupa jakaa resepti teidän kanssanne. Jos vaikka synnin tielle tekin hairahdutte.

Sitruunapavlova

 

6 munanvalkuaista 

375 g hienoa sokeria

 2 ½ tl maissitärkkelystä

1 sitruunan kuori raastettuna

2 tl sitruunamehua

 

Sitruunatahna:

6 munan keltuaiset

1,5 dl  sokeria

100 g huoneenlämpöistä voita

2 sitruunan kuoret raasteena

1 dl sitruunamehua

0,5 dl vettä

 

Päälle:

3 dl kermaa

2 dl rahkaa

sokeria maun mukaan ja vähän aitoa vaniljaa

paahdettuja mantelilastuja


Kuumenna uuni 180 asteeseen. Vatkaa munanvalkuaiset pehmeäksi vaahdoksi ja lisää sokeri pienissä erissä jatkaen vatkaamista kunnes marenki on kiinteää (kuva yllä).  

 

Ripottele maissijauhot, kuoriraaste ja sitruunamehu marengin päälle ja kääntele varovasti sekaan. Levitä marenki leivinpaperilla vuoratulle pellille halkaisijaltaa noin 23 cm ympyräksi.

 

Laita marenki uuniin ja laske uunin läpötila välittömästi 130 asteeseen. Paista 1 tunti, sammuta uuni ja avaa luukku. Anna marenkin jäähtyä avoinaisessa uunissa kokonaan.

Mittaa sitruunatahnan aineksen kattilaan ja aloita lämmittäminen varovasti ja hyvin kokoajan sekoittaen. Jatka kuumentamista kunnes seos hyytyy ja siirrä sitten toiseen astiaan ja laita jääkaappiin viilenemään marengin paistumisen ajaksi.

 

Kippaa marenki tarjoiluastiaan ylösalaisin varovasti, levitä päälle sitruunatahna ja sen päälle kermarahka. Koriste uunissa paahdetuilla mantelilastuilla.

 

Sari 

 


Write a comment

Comments: 1
  • #1

    Eija (Friday, 30 September 2016 15:54)

    Terveiset Thaimaan lämmöstä!
    Sokerivastaisenkin mielestä joskus ja jouluna voi lipsua. Pavlova oli taivaallista.
    Taivaallista on myös nauttia lämmöstä. Tervetuloa kylään!

Tarinoita elämästä


Jaa tämä sivusto:

Seuraa Facebookissa